Vastauksia kysymyksiin, joita et välttämättä ole edes hoksannut kysyä ;-)

Kenelle laji sopii?
Yleisesti, jos pitää lautailulajeista tai yleensäkin taitoa vaativista urheilulajeista, ulkoilusta ja vauhdikkaasta monipuolisesta liikunnasta sekä omaa normaalin lihaskoordinaation, laji voi olla juuri sinulle sopiva. Ikähaitari alkaa 8 - 10 vuotiaista ylöspäin aina eläkeikäisiin asti sukupuoleen katsomatta. Mm. voimaa ei tarvita läheskään niin paljoa kuin purjelautaillessa, koska käytettävät purjeet ovat yleensä pienempiä, raskaahkoa purjeen vedestä nostamista ei tarvita ja jo pienikin veto purjeessa riittää saamaan kelkan liikkeelle. Erityisesti laji sopii tietenkin jokaiselle kesäisin purjelautailevalle talviharjoitteluksi. Jäällä ajaminen on monien mielestä aivan yhtä hauskaa kuin purjelautailu vedessäkin. Lisäksi se on erittäin hyödyllistä purjelautailutaitojen kehityksen kannalta. Moni perustaito kehittyy huomattavasti talven aikana. Esimerkiksi plaanijiipin harjoittelu onnistuu jo kevyessä tuulessa ja toistoja saa helposti satoja. Lopuksi se on vielä hauskaa ajanvietettä, sosiaalista toimintaa sekä hyvää ja monipuolista liikuntaa ja kuntoilua.

Onko se hauskaa?
Erittäin hauskaa, kun olosuhteet ovat kohdallaan (ks. seuraava kysymys). Jos esimerkiksi verrataan sitä lasketteluun, niin "Freeskate-rinne" on niin pitkä kuin itse haluaa, hissiä ja hissijonossa seisoskelua ei ole ja vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää haluttaessa aivan riittävästi - elikkä se on pelkkää sitä itseänsä niin kauan kuin tuulta riittää ja kuskin kunto kestää.

Minkälaisia olosuhteita laji vaatii?
Optimiolosuhteet ovat lumeton tasainen jää, kohtalainen tai navakka tuuli, aurinkoa ja muutama aste pakkasta. Jos jää on tasaista ja alla hyvälaatuiset terät, kelkka liikkuu vaivattomasti jo pelkällä lehmän henkäyksellä ja riittävän pienellä purjeella voi ajaa melkein myrskyn kuin myrskyn. Lunta ei jäällä saa olla kovinkaan monta senttiä, jotta kelkka kulkisi hyvin. Jos kelkan akselit ovat riittävän korkealla, pehmeää/kevyttä lunta saa olla korkeintaan juuri tuon "maavaran" verran eikä se sanottavasti haittaa menoa. Jos lunta on vähänkin enemmän, alkaa se kasautua kelkan akselien eteen ja matkan teko tyssää melko pian. Pienehköistä tuulen kasaamista lumilaikuista/kinoksista, joissa pehmeää lunta on yli viisikin senttiä, kelkka yleensä menee läpi ihan kohtuullisesti. Jos taas jäällä on senttikin korppuuntunutta/pakkaantunutta pakkaslunta, kelkka liukuu todella huonosti eikä ajamisesta tule käytännössä juuri mitään. Samoin kaksoisjää, jossa perusjään päällä on kerros vettä ja sen päällä ohut jääkerros pysäyttää vauhdin todella tehokkaasti. Pelkkä jäällä oleva useankin sentin vesikerros ei haittaa menoa vaan suorastaan voitelee teriä ja luisto on erinomainen. Kapeat railot tai halkeamat eivät välttämättä ole vaarallisia, jos niiden yli ajaa kohtisuoraan, mutta jos railoon ajaa sopivan viistosti, niin kuski ja kelkka todennäköisesti erkanevat vauhdikkaasti toisistaan.

Onko se vaikeaa?
Eipä juuri. Varsinkin, jos sitä verrataan purjelautailuun vedessä. Ajaminen, käännökset ja useat temput ovat Freeskatella vähintäänkin kymmenen kertaa helpompia kuin tavallisella purjelaudalla, eikä voimaakaan tarvita aivan niin paljoa kuin vedessä ajettaessa. Ilman aiempaa purjelautailukokemusta ensikertalaiselta menee muutama hetki purjeen hallinnan oppimiseen, mutta hyvin pian pitkienkin siivujen ajon pitäisi onnistua helposti. Vauhdikkaiden käännösten teko vaatiikin jo sitten hieman enemmän harjoitusta. Kokenut purjelautailija taas pääsee hommasta jyvälle muutamassa hetkessä. Tylsäksi homma ei kuitenkaan pääse muodostumaan, sillä sitten kun perusasiat ovat hallussa, voi aloittaa erilaisten freestyle-temppuja harjoittelun ja jälleen haasteita riittää pitkälle tulevaisuuteen - tai toisaalta voi vain nautiskella jäällä kiitämisen riemusta: vauhdista, tiukoista käännöksistä, aurinkoisesta kevätpäivästä...

Onko se vaarallista?
Kyllä ja ei. Jää on kyllä kovaa ja ilman Freeskateakin tiedetään ihmisten teloneen itseään jäällä, joten mitä tahansa voi tietenkin sattua. Hyvillä suojavarusteilla ja riittävällä terveen järjen käytöllä tavallisesti ei kuitenkaan satu juuri mustelmaa suurempia vahinkoja.

Kulkeeko se kovaa?
No kyllähän sillä aika haipakkaa pääsee (nopeusennätys  on yli 50 solmua eli yli 100 km/h), joskin todella kovassa vauhdissa se voi olla hiukan epästabiili ajettava, joten se ei välttämättä ole paras mahdollinen väline, jos haluaa mennä jäällä erityisen lujaa (ja enimmäkseen suoraan). Tällöin kannattaa ehkä harkita vaikkapa Kitewing-siiven tai DN-jääpurren hankkimista.

Miten sen saa pysähtymään?
Helpoiten kelkka pysähtyy (hitaahkosti) löysäämällä takakättä eli ottamalla purjeesta vedon pois. Nopeamman pysähtymisen saa aikaan kääntymällä kohti tuulta (siirtämällä painon kantapäille) tai vieläkin nopeamman kun painaa purjeen tuulta vasten. Yleensä kuitenkin esteet väistetään kääntymällä suuntaan tai toiseen, joten nopean pysäyttämisen tarve ei ole välttämättä kovin suuri.

Minkälaisia välineitä tarvitaan?
Ensiksi tarvitaan tietenkin Freeskate-jääpurjehduskelkka ja normaali purjelaudan riki (eli purjeen n. 4 - 6 m2 ja siihen sopivan maston, puomin, mastonjatkeen ja mastonjalan yhdistelmän). Toiseksi tarvitaan suojavarusteiksi vähintäänkin jäänaskalit, kypärä (laskettelu-, jääkiekko-, pyöräilykypärä tms.) sekä polvi- ja kyynärpääsuojat (rullaluistelijan, skeittaajan tms.). Lisäturvaksi voi halutessaan hankkia vaikkapa impact-housut, selkäpanssarin, säärisuojat, heittoliinan, pillin...

Mistä niitä saa?
Tyypillisesti kelkka joko rakennetaan itse (ks. TuPu:n Freeskate -rakennusohje, Kalsu:n Freeskate -rakennusohje, EST:n ohje, SURFFi keskustelua aiheesta) tai sitten ostetaan joltakin käytetty kelkka. Kelkkojen osto/myynti-ilmoituksia voi jättää ja/tai löytää mm. SPLL:n Surf-Torilta. Nykyisin (kaudesta 2008-09) on saatavana myös tehdasvalmisteisia Hiberna-kelkkoja, joita saa ostettua Suomessa mm. Rautio Sportsilta tai Laineelta. Käytettynä purjeita ja muita rikin komponentteja löytyy mm. edellä mainitulta SPLL:n Surf-Torilta ja uusia tuo maahan useampia yrityksiä (ks. SPLL:n sivuilta Suomalaisia purjelautakauppiaita). Suojavarusteita taas saa useimmista urheiluliikkeistä tai tavarataloista.

Kestävätkö purjeet, mastot ja puomit ym. moista rääkkiä?
Rikit tuntuvat kestävän mm. pakkasta ja pieniä kolhuja yllättävän hyvin. Normaalia enemmän kulumista saattaa kuitenkin esiintyä esimerkiksi puomissa, kun se viilettää kaaduttaessa röpelöistä jäätä pitkin. Mastona en välttämättä suosittelisi käyttämään mitään kallista 100 % hiilikuitumastoa, koska sen verran usein sillä on taipumusta kolahtaa jäähän - erityisesti temppuja harjoiteltaessa. Kelkoista tyypillisimmin hajoaa trukkien kuningaspultti, joka on kuitenkin halpa ja helpohkosti vaihdettavissa.

Onko lajin harrastaminen kallista?
Eipä juuri. Ei tarvitse ostaa pääsylippuja, hissilippuja tms. tuuli ja jäällä liikkuminen ei maksa mitään. Kelkalle itse rakennettuna halvimmista osista hinnan saa puristettua kevyesti alle 100 euron. Huonona puolena on, että halvimmat osat eivät välttämättä ole kovin kestäviä ja/tai ruostuvat ikävän näköisiksi. Esimerkiksi halpistrukit ovat ilmeisesti valettu jostakin jätealumiinista eivätkä useinkaan kestä kovin kauan. Haponkestävillä osilla, huipputerillä, laatutrukeilla... päästään n. 250 €. Jos oikein haluaa panna rahaa palamaan, niin voi tilata Amerikoista alkuperäisen tehdasvalmisteisen Freeskaten hintaan 899 dollaria + rahti. Jos purjelautailee jo kesällä ja omistaa pienehkön purjeen - eikä sen tarvitse olla viimeisintä huutoa 100 % hiilikuitumaston kera - kelkan lisäksi muita välinekustannuksia ei ole. Tarvittaessa soveliaan käytetyn rikin (4 - 6 m2) voi saada haltuunsa muutamilla sadoilla euroilla (ks. SPLL:n Surf-Tori). Jos raha ei ole este, niin kotimaan surffikauppiaat varmasti mielellään myyvät sinulle viimeisintä huutoa olevan rikin (ks. Suomalaisia purjelautakauppiaita). Välinehankintojen jälkeen kuluja tulee pääasiassa enää hyvien tuuli/jääolosuhteiden perässä juoksemisesta.

Kuinka pitkä on tyypillinen Freeskate-kausi pääkaupunkiseudulla?
Tyypillisesti kausi alkaa aikaisimmillaan loka-marraskuun tienoilla ja myöhäisimmillään vuoden vaihteen seutuvilla. Yleensä aloitus tapahtuu ensimmäisenä jäätyvän Espoon Matalajärven jäillä, joka nimensä mukaisesti on hyvin matala ja näin ollen jäätyy aikaisin/nopeasti. Pari kolme reipasta pilvetöntä pakkasvuorokautta saattavat aikaansaada sinne reilun 5 cm huippuluokan teräsjään. Muutkin seudun sisäjärvet voivat olla hyviä kohteita ennen kuin meren suojaiset sisälahdet (esim. Espoonlahti tai Laajalahti) jäätyvät ajokuntoon. Viimeisimpinä jäätyviltä paikoilta kuten Mellstenistä tai Hernesaaren kupeesta voi vielä löytyä lähes lumetonta jäätä kun sisäjärvet ja sisälahdet ovat jo lumivaipan alla. Kausi päättyy tyypillisesti aamupäiväsessioon huhtikuun alkupuolella yöpakkasten kovettamalla lumettomalla jäällä, joka jo puolelta päivin on kevätauringon ja lämmön pehmentämänä ajokelvotonta ja paksunakin petollisen heikkoa. Huonoimmillaan tietenkin voisi käydä niin, että lyhyen pakkasjakson jälkeen sataa metri lunta jäälle, eikä se sula pois koko talvena. Yleensä kuitenkin muutaman kerran talvessa lumet meren jäiltä ennättävät sulaa lämpimän jakson ja vesisateiden saapuessa lännestä/lounaasta ja aikaansaavat hyvät Freeskate-kelit luonnonjäille keskitalvellakin.

Kuinka montako kertaa talven aikana pääsee freeskeittailemaan?
Riippuu täysin talvesta. Jos pääsee lähtemään aina silloin, kun tuuli ja jää ovat kohdallaan eikä ole liian kylmää (> - 10 astetta), voi useimpina talvina luonnonjäille päästä freeskeittailemaan kymmeniä kertoja talvessa. Aurattu jääkenttä lisää kertoja vielä huomattavasti. Luonto on kuitenkin arvaamaton, eikä mitään takuita hyvistä keleistä ole annettu.

Mistä tietää missä on hyvää jäätä ja tuulta?
Netti on tässäkin asiassa hyvä tietolähde. Esimerkiksi Purjelautaliiton keskustelusivuilla on usein kommentteja sopivista Freeskate paikoista ja keleistä sekä minne harrastajat aikovat kokoontua. Myös muiden jäällä(kin) liikkuvien seurojen keskustelusivuilta tai vastaavista löytyy jäätilannetietoja - esimerkiksi Kitewing-harrastajien keskustelusivujen Tapahtumat ja missä tuulee tai Suomen DN-jääpursiliiton jäätietokanta. Yleistietoa jäästä ja jäällä liikkumisesta saa esimerkiksi Suomen retkiluistelijoiden sivuilta ja rekisteröityneet jäsenet myös mm. tietoja jäätilanteesta. Tuuliennustesivuja netti on pullollaan. Yksi käytetyimmistä sivustoista on Winguru. Pääkaupunkiseudun reaaliaikaisia/toteutuneita tuulitietoja voi katsella esimerkiksi EPS:n mittarista Nuottaniemessä (Matinkylä), Otapulin mittarista Eirassa,  Vaisalan mittarista Vantaalla tai laajemmalta Etelä-Suomesta Ilmatieteenlaitoksen Helsinki Testbed-projektin sivuilta.

Voiko Freeskatella oppia purjelautailua/purjelautailemaan?
Kyllä paljonkin, mutta ei kuitenkaan aivan kaikkea. Tietty purjeen peruskäsittely ja -hallinta on vuodenajasta riippumatta jokseensakin samanlaista. Mutta esimerkiksi ei-plaanavan purjelaudan purjeella ohjaaminen (rikiä eteen ja taaksepäin kallistaen) ei Freeskatella onnistu, vaan ohjaaminen tapahtuu jaloilla aivan kuten plaanaavalla purjelaudalla. Tästä syystä Freeskate soveltuu juuri plaanaavan purjelaudan leikkaavien käännösten, mm. plaanijiipin (carving gybe) harjoitteluun paremmin kuin hyvin. Purjelaudallahan plaanijiipin harjoittelun voi aloittaa käytännössä vasta kun plaanissa ajo trapetsissa ja vähintään etujalka lenkissä sujuu kohtuullisen hyvin (mikä ei välttämättä ihan ensimmäisillä ajokerroilla onnistu), kun taas Freeskatella voi jo alusta lähtien alkaa tapailla plaanijiipin jalkaohjausta. Myös pikkulaudalla tarvittavan nopean vastakäännöksen (fast tack) harjoittelu onnistuu hyvin. Ongelmaksi tässä saattaa äkkinäiselle tulla tarvittavan nopeuden ja vauhdin säilyttäminen samalla kun pitäisi vielä kääntyä vasten tuulta. Joka tapauksessa on varmaa, että jos talven hioo esimerkiksi purjeen oikeaa asentoa/kulmaa, jalkojen vaihtoa ym. plaanijiipissä tai nopean vastakäännöksen jalka- ja käsityöskentelyä, niin kesällä homma sujuu jo ihan eri tavalla! Oikean tekniikan oppimisessa asiantunteva ohjaus ja/tai tekniikkavideoiden ja -artikkeleiden neuvojen talviolosuhteisiin soveltaminen tuottaa varmasti parhaimman tuloksen. Jos nämä perustaidot ovat jo hanskassa, niin sitten voikin olla aika siirtyä freestyle temppujen harjoitteluun, johon Freeskate soveltuu aivan erinomaisesti (ks. seuraava kysymys).

Minkälaisia freestyle temppuja Freeskatella voisi harjoitella?
Useimpia freestylen perustaitoja, kuten esimerkiksi clew-first, backwinded (leessä), switch stance, tail-first ajoa tai näiden kombinaatioita voi Freeskatella harjoitella varsin mainiosti. Useimmat temput ovat Freeskatella huomattavasti helpompia kuin purjelaudalla, muutamat enemmän tai vähemmän haastavia ja loput käytännössä mahdottomia. Hyvin Freeskatelle sopivia temppuja ovat esimerkiksi Duck gybe, Laydown gybe, Carving 360, Upwind 360, Helicopter tack, Push tack, Duck tack, Monkey gybe, Clew first carving 360... sekä kaikenlaiset purjeen pyörittelyt kuten esimerkiksi: Sail 360, Sail and body 360 jne. Uudemman koulukunnan temput kuten Willy Skipperit, Vulcanit, Spockit, Flakat ja Grubbyt variaatioineen, joihin vedessä liittyy hyppyosuus ovat hiukan haastavampia Freeskatelle. Hyppyihinhän Freeskate ei käytännössä sovellu ollenkaan, mutta hyppyosuutta tai paremminkin laudan kääntämistä ilmalennon aikana voi yrittää korvata kelkan liu'uttamisella (tylsillä terillä) tai voi vain harjoitella temppujen osia, kuten esimerkiksi Willy Skipperiä perä edellä ajosta eteenpäin, Vulcanin taaksepäin liukumista, pysähtymistä ja suunnan vaihtoa, Spockin takaperin liu'ussa tapahtuvaa käännöstä jne. Sen miltä edellä mainitut temput näyttävät purjelaudalla tehtyinä, voi käydä katsomassa vaikkapa sivustoilla Boardseeker | Moves and Movies, Continentseven | Moves tai Dailydose | Moves. Purjeskedetemppuja asfaltilla yms. voi katsella esimerkiksi Windskateing.comin sivustolla.

Voiko Freeskatella kilpailla?
Kyllä vain. Kilpailuja järjestetään leikkimielisistä harrastajien välisistä ex tempore kisailuista aina SM-, EM- ja MM-tasolle saakka. Esimerkkeinä kilpailuista vuodelta 2009 ovat mm. Warkaus - Sails On Ice III SM, Talvipurjehduksen European Cup 2009 ja WISSA:n Talvipurjehduksen MM-kilpailut 2009. Kilpailumuotona Freeskateilla voi olla mm. slalom-, rata-, matka- ja freestyle-kilpailu tai GPS-nopeuskilpailu. Slalom-kilpailussa ajetaan yleensä n. 150 - 300 m pituisella lumettomalla kahdeksikkoradalla kahden kääntömerkin ympäri tyypillisesti 3 kierrosta 4-8 kilpailijan ryhmissä. Lähtöjä yhdessä kilpailussa ajetaan useampia ja kilpailun voittaja on eniten hyviä sijoituksia kerännyt. Slalom on luonteeltaan nopeatempoista ja sisältää mm. tiukkoja käännöksiä ja tilanahtautta kääntömerkeillä - kolareitakin sattuu ja katsojat pääsevät seuraamaan kilpailun tapahtumia aivan vierestä. Ratakilpailussa ajetaan samoin useita lähtöjä mutta radat ovat pidempiä ja sisältävät tavallisten (vene)purjehduskilpailujen tapaan vastatuuli-, sivutuuli, sivumyötä- ja myötätuuliosuuksia. Matkakilpailuissa ajetaan yksi pitkä reitti joko pisteestä A pisteeseen B tai käydään kiertämässä jokin kaukainen kääntömerkki ja palataan takaisin lähtöpaikkaan. Tavallisimmin rata- ja matkakilpailut ajetaan kuitenkin suksikelkoilla, koska lumettomat jäät eivät välttämättä osu kilpailuajankohtaan. Freeskate freestyle-kilpailuissa kilpailijat esittävät näyttävimpiä temppujaan yleisön ja arvostelutuomareiden silmien edessä ja yleisilmeeltään monipuolisin, teknisesti taidokkain ja tyylikkäin esitys palkitaan parhailla pisteillä. GPS-nopeuskilpailussa nopeus mitataan GPS-vastaanottimella ja pyritään suurimpaan mahdolliseen keskinopeuteen tietyn ajan sisällä (esim. 10 s keskinopeus) tai tietyllä matkalla (esim. 500 m keskinopeus). Kilpailutuloksen voi ajaa missä tahansa ja koska tahansa ja ranking-kilpailuun osallistutaan lähettämällä GPS-mittausdata GPS-IceSailing.com nettisivuille julkaistavaksi.

Minkälaisia ongelmia lajissa esiintyy?
Luonto ei aina tarjoile huippujäätä sopivan tuulen ja lämpötilan kera silloin kun olisi halu ja mahdollisuus lähteä harrastamaan. Lisäksi kunnollinen Freeskate sessio vie kaikkinensa helposti 3 - 5 h pois päivän muilta tärkeiltä asioilta.

Olisiko vielä muita linkkejä, joihin kannattaisi tutustua?
Käy lukemassa vaikkapa MyTrims.comin freeskate -jutut tai SURF*Fi:n Surffi on ICE jutustelua.

Jäikö vielä jotakin kysyttävää?
Aiheesta voi esittää kysymyksiä esimerkiksi seuramme Freeskate keskustelualueella tai vaikka SPLL:n keskustelupalstalla. Molemmat keskustelufoorumit ovat kaikille avoimia eivätkä vaadi rekisteröitymistä - keksit vain nimimerkin, jolla haluat keskusteluun osallistua ja annat palaa.