Vastauksia kysymyksiin, joita et välttämättä ole edes hoksannut kysyä ;-)
Mikä Freeskate on?
Freeskate on jääpurjehduskelkka, joka on tarkoitettu jäällä ajeluun, kurvailuun, temppujen tekemiseen ja kilpailemiseen. Se on kuin iso skeittilauta, jossa pyörien tilalla on luistinterät. Käyttövoimana käytetään tavallista pienehköä purjelaudan rikiä (n. 4 - 6 m^2, kilpailuissa max. koko 7,5 m^2). Ohjaus tapahtuu jaloilla samoin kuin plaanavalla purjelaudalla eli paineella varvaskantille pääse alas tuuleen ja paineella kantapäille ylös tuuleen.
Kenelle
laji sopii? Yleisesti, jos pitää lautailulajeista tai
yleensäkin taitoa vaativista urheilulajeista, ulkoilusta ja
vauhdikkaasta monipuolisesta liikunnasta sekä omaa normaalin
lihaskoordinaation, laji voi olla juuri sinulle sopiva.
Ikähaitari alkaa 8 - 10 vuotiaista ylöspäin
aina eläkeikäisiin asti sukupuoleen katsomatta. Mm.
voimaa ei tarvita läheskään niin paljoa kuin
purjelautaillessa, koska käytettävät purjeet
ovat yleensä pienempiä, raskaahkoa purjeen
vedestä nostamista ei tarvita ja jo pienikin veto purjeessa
riittää saamaan kelkan liikkeelle. Erityisesti laji
sopii tietenkin jokaiselle kesäisin purjelautailevalle
talviharjoitteluksi. Jäällä ajaminen on
monien mielestä aivan yhtä hauskaa kuin purjelautailu
vedessäkin. Lisäksi se on erittäin
hyödyllistä purjelautailutaitojen kehityksen
kannalta. Moni perustaito kehittyy huomattavasti talven aikana.
Esimerkiksi plaanijiipin harjoittelu onnistuu jo kevyessä
tuulessa ja toistoja saa helposti satoja. Lopuksi se on vielä
hauskaa ajanvietettä, sosiaalista toimintaa sekä
hyvää ja monipuolista liikuntaa ja kuntoilua. Onko se hauskaa?
Erittäin hauskaa, kun olosuhteet ovat kohdallaan (ks. seuraava
kysymys). Jos esimerkiksi verrataan sitä lasketteluun, niin
"Freeskate-rinne" on niin pitkä kuin itse haluaa,
hissiä ja hissijonossa seisoskelua ei ole ja vauhtia ja
vaarallisia tilanteita riittää haluttaessa aivan
riittävästi - elikkä se on
pelkkää sitä itseänsä niin
kauan kuin tuulta riittää ja kuskin kunto
kestää.
Minkälaisia olosuhteita laji vaatii? Optimiolosuhteet ovat lumeton tasainen jää,
kohtalainen tai navakka tuuli, aurinkoa ja muutama aste pakkasta. Jos
jää on tasaista ja alla hyvälaatuiset
terät, kelkka liikkuu vaivattomasti jo
pelkällä lehmän
henkäyksellä ja riittävän
pienellä purjeella voi ajaa melkein myrskyn kuin myrskyn.
Lunta ei jäällä saa olla kovinkaan monta
senttiä, jotta kelkka kulkisi hyvin. Jos kelkan akselit ovat
riittävän korkealla, pehmeää/kevyttä lunta saa olla
korkeintaan juuri tuon "maavaran" verran eikä se sanottavasti
haittaa menoa. Jos lunta on vähänkin
enemmän, alkaa se kasautua kelkan akselien eteen ja matkan
teko tyssää melko pian.
Pienehköistä tuulen kasaamista
lumilaikuista/kinoksista, joissa pehmeää lunta on yli
viisikin senttiä, kelkka yleensä menee läpi
ihan kohtuullisesti. Jos taas jäällä on
senttikin korppuuntunutta/pakkaantunutta pakkaslunta, kelkka
liukuu todella huonosti eikä ajamisesta tule
käytännössä juuri
mitään. Samoin kaksoisjää, jossa
perusjään päällä on kerros
vettä ja sen päällä ohut
jääkerros pysäyttää
vauhdin todella tehokkaasti. Pelkkä
jäällä oleva useankin sentin vesikerros ei
haittaa menoa vaan suorastaan voitelee teriä ja luisto on
erinomainen. Kapeat railot tai halkeamat eivät
välttämättä ole vaarallisia, jos
niiden yli ajaa kohtisuoraan, mutta jos railoon ajaa sopivan viistosti,
niin kuski ja kelkka todennäköisesti erkanevat
vauhdikkaasti toisistaan.
Onko se vaikeaa?
Eipä juuri. Varsinkin, jos sitä verrataan
purjelautailuun vedessä. Ajaminen,
käännökset ja useat temput ovat Freeskatella
vähintäänkin kymmenen kertaa helpompia kuin
tavallisella purjelaudalla, eikä voimaakaan tarvita aivan niin
paljoa kuin vedessä ajettaessa. Ilman aiempaa
purjelautailukokemusta ensikertalaiselta menee muutama hetki purjeen
hallinnan oppimiseen, mutta hyvin pian pitkienkin siivujen ajon
pitäisi onnistua helposti. Vauhdikkaiden
käännösten teko vaatiikin jo sitten hieman
enemmän harjoitusta. Kokenut purjelautailija taas
pääsee hommasta jyvälle muutamassa
hetkessä. Tylsäksi homma ei kuitenkaan
pääse muodostumaan, sillä sitten kun
perusasiat ovat hallussa, voi aloittaa erilaisten freestyle-temppuja
harjoittelun ja jälleen haasteita riittää
pitkälle tulevaisuuteen - tai toisaalta voi vain nautiskella
jäällä kiitämisen riemusta:
vauhdista, tiukoista käännöksistä,
aurinkoisesta kevätpäivästä...
Onko se vaarallista?
Kyllä ja ei. Jää on kyllä kovaa ja
ilman Freeskateakin tiedetään ihmisten teloneen
itseään jäällä, joten
mitä tahansa voi tietenkin sattua. Hyvillä
suojavarusteilla ja riittävällä terveen
järjen käytöllä tavallisesti ei
kuitenkaan satu juuri mustelmaa suurempia vahinkoja.
Kulkeeko se kovaa?
No kyllähän sillä aika haipakkaa pääsee (nopeusennätys on yli 50 solmua eli yli 100 km/h), joskin todella kovassa vauhdissa se voi olla
hiukan epästabiili ajettava, joten se ei
välttämättä ole
paras mahdollinen väline, jos haluaa mennä
jäällä erityisen lujaa (ja
enimmäkseen suoraan). Tällöin kannattaa
ehkä harkita vaikkapa Kitewing-siiven tai DN-jääpurren hankkimista.
Miten
sen saa pysähtymään? Helpoiten kelkka pysähtyy (hitaahkosti)
löysäämällä
takakättä eli ottamalla purjeesta vedon pois.
Nopeamman pysähtymisen saa aikaan
kääntymällä kohti tuulta
(siirtämällä painon kantapäille)
tai vieläkin nopeamman kun painaa purjeen tuulta vasten.
Yleensä kuitenkin esteet väistetään
kääntymällä suuntaan tai toiseen,
joten nopean pysäyttämisen tarve ei ole
välttämättä kovin suuri.
Minkälaisia välineitä tarvitaan?
Ensiksi tarvitaan tietenkin
Freeskate-jääpurjehduskelkka ja normaali purjelaudan
riki (eli purjeen n. 4 - 6 m2 ja siihen sopivan maston, puomin,
mastonjatkeen ja mastonjalan yhdistelmän). Toiseksi tarvitaan
suojavarusteiksi vähintäänkin
jäänaskalit, kypärä (laskettelu-,
jääkiekko-,
pyöräilykypärä tms.) sekä
polvi- ja kyynärpääsuojat (rullaluistelijan,
skeittaajan tms.). Lisäturvaksi voi halutessaan hankkia
vaikkapa impact-housut, selkäpanssarin,
säärisuojat, heittoliinan, pillin...
Kestävätkö
purjeet, mastot ja puomit ym. moista
rääkkiä? Rikit tuntuvat kestävän mm. pakkasta ja
pieniä kolhuja yllättävän hyvin.
Normaalia enemmän kulumista saattaa kuitenkin
esiintyä esimerkiksi puomissa, kun se
viilettää kaaduttaessa
röpelöistä jäätä
pitkin. Mastona en välttämättä
suosittelisi käyttämään
mitään kallista 100 % hiilikuitumastoa, koska sen
verran usein sillä on taipumusta kolahtaa
jäähän - erityisesti temppuja
harjoiteltaessa. Kelkoista tyypillisimmin hajoaa trukkien
kuningaspultti, joka on kuitenkin halpa ja helpohkosti vaihdettavissa.
Onko lajin harrastaminen kallista?
Eipä juuri. Ei tarvitse ostaa pääsylippuja,
hissilippuja tms. tuuli ja jäällä
liikkuminen ei maksa mitään. Kelkalle itse
rakennettuna halvimmista osista hinnan saa puristettua kevyesti alle
100 euron. Huonona puolena on, että halvimmat osat
eivät välttämättä ole
kovin kestäviä ja/tai ruostuvat
ikävän näköisiksi. Esimerkiksi
halpistrukit ovat ilmeisesti valettu jostakin jätealumiinista
eivätkä useinkaan kestä kovin kauan.
Haponkestävillä osilla, huipputerillä,
laatutrukeilla... päästään n. 250
€. Jos oikein haluaa panna rahaa palamaan, niin voi tilata
Amerikoista alkuperäisen
tehdasvalmisteisen Freeskaten hintaan 899 dollaria + rahti. Jos
purjelautailee jo kesällä ja omistaa
pienehkön purjeen - eikä sen tarvitse olla
viimeisintä huutoa 100 % hiilikuitumaston kera - kelkan
lisäksi muita välinekustannuksia ei ole. Tarvittaessa
soveliaan käytetyn rikin (4 - 6 m2) voi saada haltuunsa
muutamilla sadoilla euroilla (ks. SPLL:n Surf-Tori). Jos raha ei ole este, niin kotimaan
surffikauppiaat varmasti mielellään myyvät
sinulle viimeisintä huutoa olevan rikin (ks.
Suomalaisia purjelautakauppiaita). Välinehankintojen
jälkeen kuluja tulee pääasiassa
enää hyvien tuuli/jääolosuhteiden
perässä juoksemisesta.
Kuinka pitkä on tyypillinen Freeskate-kausi
pääkaupunkiseudulla? Tyypillisesti kausi alkaa aikaisimmillaan
loka-marraskuun tienoilla ja
myöhäisimmillään vuoden vaihteen
seutuvilla. Yleensä aloitus tapahtuu
ensimmäisenä jäätyvän
Espoon
Matalajärven
jäillä, joka nimensä mukaisesti on hyvin
matala ja näin ollen jäätyy
aikaisin/nopeasti. Pari kolme reipasta pilvetöntä
pakkasvuorokautta saattavat aikaansaada sinne reilun 5 cm huippuluokan
teräsjään. Muutkin seudun
sisäjärvet voivat olla hyviä kohteita ennen
kuin meren suojaiset sisälahdet (esim. Espoonlahti tai
Laajalahti) jäätyvät ajokuntoon.
Viimeisimpinä jäätyviltä paikoilta
kuten Mellstenistä tai Hernesaaren kupeesta voi vielä
löytyä lähes lumetonta
jäätä kun sisäjärvet ja
sisälahdet ovat jo lumivaipan alla. Kausi
päättyy tyypillisesti
aamupäiväsessioon huhtikuun alkupuolella
yöpakkasten kovettamalla lumettomalla
jäällä, joka jo puolelta päivin on
kevätauringon ja lämmön
pehmentämänä ajokelvotonta ja paksunakin
petollisen heikkoa. Huonoimmillaan tietenkin voisi
käydä niin, että lyhyen pakkasjakson
jälkeen sataa metri lunta jäälle,
eikä se sula pois koko talvena. Yleensä kuitenkin
muutaman kerran talvessa lumet meren jäiltä
ennättävät sulaa lämpimän
jakson ja vesisateiden saapuessa lännestä/lounaasta
ja aikaansaavat hyvät Freeskate-kelit luonnonjäille
keskitalvellakin.
Kuinka
montako kertaa talven aikana pääsee
freeskeittailemaan? Riippuu
täysin talvesta. Jos pääsee
lähtemään aina silloin, kun tuuli ja
jää ovat kohdallaan eikä ole liian
kylmää (> - 10 astetta), voi useimpina talvina
luonnonjäille päästä
freeskeittailemaan kymmeniä kertoja talvessa. Aurattu
jääkenttä lisää kertoja
vielä huomattavasti. Luonto on kuitenkin arvaamaton,
eikä mitään takuita hyvistä
keleistä ole annettu.
Mistä
tietää missä on hyvää
jäätä ja tuulta? Netti on tässäkin asiassa hyvä
tietolähde. Esimerkiksi
Purjelautaliiton
keskustelusivuilla on usein kommentteja sopivista Freeskate
paikoista ja keleistä sekä minne harrastajat aikovat kokoontua. Myös muiden
jäällä(kin) liikkuvien seurojen
keskustelusivuilta tai vastaavista löytyy jäätilannetietoja
- esimerkiksi Kitewing-harrastajien keskustelusivujen
Tapahtumat
ja missä tuulee tai Suomen DN-jääpursiliiton jäätietokanta. Yleistietoa
jäästä ja jäällä
liikkumisesta saa esimerkiksi Suomen
retkiluistelijoiden sivuilta ja rekisteröityneet
jäsenet myös mm. tietoja
jäätilanteesta. Tuuliennustesivuja netti on pullollaan. Yksi
käytetyimmistä sivustoista on
Winguru.
Pääkaupunkiseudun reaaliaikaisia/toteutuneita
tuulitietoja voi katsella esimerkiksi EPS:n mittarista
Nuottaniemessä (Matinkylä),
Otapulin mittarista Eirassa,
Vaisalan mittarista Vantaalla tai laajemmalta Etelä-Suomesta Ilmatieteenlaitoksen Helsinki Testbed-projektin sivuilta. Voiko Freeskatella oppia purjelautailua/purjelautailemaan?
Kyllä paljonkin, mutta ei kuitenkaan aivan kaikkea. Tietty
purjeen
peruskäsittely ja -hallinta on vuodenajasta riippumatta
jokseensakin samanlaista. Mutta esimerkiksi ei-plaanavan purjelaudan
purjeella ohjaaminen (rikiä eteen ja taaksepäin kallistaen)
ei Freeskatella onnistu, vaan ohjaaminen tapahtuu jaloilla aivan
kuten plaanaavalla purjelaudalla. Tästä syystä Freeskate
soveltuu juuri plaanaavan purjelaudan
leikkaavien käännösten, mm. plaanijiipin (carving
gybe) harjoitteluun paremmin kuin
hyvin. Purjelaudallahan plaanijiipin harjoittelun voi aloittaa
käytännössä vasta kun plaanissa ajo
trapetsissa ja vähintään etujalka
lenkissä sujuu kohtuullisen hyvin (mikä ei
välttämättä ihan ensimmäisillä
ajokerroilla onnistu), kun taas Freeskatella voi jo alusta lähtien
alkaa tapailla plaanijiipin jalkaohjausta. Myös pikkulaudalla
tarvittavan nopean
vastakäännöksen (fast tack)
harjoittelu onnistuu hyvin. Ongelmaksi tässä
saattaa äkkinäiselle tulla tarvittavan nopeuden ja
vauhdin
säilyttäminen samalla kun pitäisi
vielä kääntyä vasten tuulta. Joka tapauksessa on
varmaa, että jos talven hioo esimerkiksi purjeen oikeaa
asentoa/kulmaa, jalkojen vaihtoa ym.
plaanijiipissä tai nopean vastakäännöksen jalka- ja
käsityöskentelyä, niin kesällä homma sujuu jo
ihan eri tavalla! Oikean tekniikan oppimisessa asiantunteva ohjaus ja/tai
tekniikkavideoiden ja -artikkeleiden neuvojen talviolosuhteisiin soveltaminen tuottaa varmasti parhaimman tuloksen. Jos nämä perustaidot ovat jo hanskassa, niin sitten voikin olla aika
siirtyä freestyle temppujen harjoitteluun, johon Freeskate soveltuu aivan erinomaisesti (ks. seuraava kysymys).
Minkälaisia
freestyle temppuja Freeskatella voisi harjoitella? Useimpia freestylen perustaitoja, kuten esimerkiksi clew-first,
backwinded (leessä), switch stance, tail-first ajoa tai
näiden kombinaatioita voi Freeskatella harjoitella varsin
mainiosti. Useimmat temput ovat Freeskatella huomattavasti helpompia
kuin purjelaudalla, muutamat enemmän tai
vähemmän haastavia ja loput
käytännössä mahdottomia. Hyvin
Freeskatelle sopivia temppuja ovat esimerkiksi Duck gybe, Laydown gybe,
Carving
360, Upwind 360, Helicopter tack, Push tack, Duck tack, Monkey gybe,
Clew first carving 360... sekä kaikenlaiset purjeen
pyörittelyt kuten esimerkiksi: Sail 360, Sail and body 360
jne. Uudemman koulukunnan temput kuten Willy Skipperit, Vulcanit,
Spockit, Flakat ja Grubbyt variaatioineen, joihin
vedessä liittyy hyppyosuus ovat hiukan haastavampia
Freeskatelle. Hyppyihinhän
Freeskate ei käytännössä sovellu
ollenkaan, mutta hyppyosuutta tai paremminkin laudan
kääntämistä ilmalennon aikana voi
yrittää korvata kelkan liu'uttamisella
(tylsillä terillä) tai voi vain harjoitella temppujen
osia, kuten esimerkiksi Willy Skipperiä perä
edellä ajosta eteenpäin, Vulcanin taaksepäin
liukumista, pysähtymistä ja suunnan vaihtoa, Spockin
takaperin liu'ussa tapahtuvaa
käännöstä jne. Sen miltä edellä mainitut
temput
näyttävät purjelaudalla tehtyinä,
voi käydä katsomassa vaikkapa sivustoilla
Boardseeker
| Moves and Movies,
Continentseven
| Moves tai Dailydose |
Moves. Purjeskedetemppuja asfaltilla yms. voi katsella
esimerkiksi
Windskateing.comin
sivustolla.
Voiko Freeskatella kilpailla?
Kyllä vain. Kilpailuja järjestetään leikkimielisistä harrastajien välisistä ex tempore kisailuista aina SM-, EM- ja MM-tasolle saakka. Esimerkkeinä kilpailuista vuodelta 2009 ovat mm. Warkaus - Sails On Ice III SM, Talvipurjehduksen European Cup 2009 ja WISSA:n Talvipurjehduksen MM-kilpailut 2009. Kilpailumuotona Freeskateilla voi olla mm. slalom-, rata-, matka- ja freestyle-kilpailu tai GPS-nopeuskilpailu. Slalom-kilpailussa ajetaan yleensä n. 150 - 300 m pituisella lumettomalla kahdeksikkoradalla kahden kääntömerkin ympäri tyypillisesti 3 kierrosta 4-8 kilpailijan ryhmissä. Lähtöjä yhdessä kilpailussa ajetaan useampia ja kilpailun voittaja on eniten hyviä sijoituksia kerännyt. Slalom on luonteeltaan nopeatempoista ja sisältää mm. tiukkoja käännöksiä ja tilanahtautta kääntömerkeillä - kolareitakin sattuu ja katsojat pääsevät seuraamaan kilpailun tapahtumia aivan vierestä. Ratakilpailussa ajetaan samoin useita lähtöjä mutta radat ovat pidempiä ja sisältävät tavallisten (vene)purjehduskilpailujen tapaan vastatuuli-, sivutuuli, sivumyötä- ja myötätuuliosuuksia. Matkakilpailuissa ajetaan yksi pitkä reitti joko pisteestä A pisteeseen B tai käydään kiertämässä jokin kaukainen kääntömerkki ja palataan takaisin lähtöpaikkaan. Tavallisimmin rata- ja matkakilpailut ajetaan kuitenkin suksikelkoilla, koska lumettomat jäät eivät välttämättä osu kilpailuajankohtaan. Freeskate freestyle-kilpailuissa kilpailijat esittävät näyttävimpiä temppujaan yleisön ja arvostelutuomareiden silmien edessä ja yleisilmeeltään monipuolisin, teknisesti taidokkain ja tyylikkäin esitys palkitaan parhailla pisteillä. GPS-nopeuskilpailussa nopeus mitataan GPS-vastaanottimella ja pyritään suurimpaan mahdolliseen keskinopeuteen tietyn ajan sisällä (esim. 10 s keskinopeus) tai tietyllä matkalla (esim. 500 m keskinopeus). Kilpailutuloksen voi ajaa missä tahansa ja koska tahansa ja ranking-kilpailuun osallistutaan lähettämällä GPS-mittausdata GPS-IceSailing.com nettisivuille julkaistavaksi.
Minkälaisia ongelmia lajissa esiintyy? Luonto ei aina tarjoile
huippujäätä sopivan tuulen ja
lämpötilan kera silloin kun olisi halu ja
mahdollisuus lähteä harrastamaan. Lisäksi
kunnollinen Freeskate sessio vie kaikkinensa helposti 3 - 5 h pois
päivän muilta tärkeiltä asioilta. Olisiko vielä muita linkkejä, joihin
kannattaisi tutustua?
Käy lukemassa vaikkapa MyTrims.comin
freeskate -jutut tai SURF*Fi:n Surffi on ICE jutustelua.
Jäikö vielä jotakin
kysyttävää? Aiheesta voi esittää kysymyksiä esimerkiksi seuramme Freeskate keskustelualueella tai vaikka SPLL:n keskustelupalstalla. Molemmat keskustelufoorumit ovat kaikille avoimia eivätkä vaadi rekisteröitymistä - keksit vain nimimerkin, jolla haluat keskusteluun osallistua ja annat palaa.